Luottamuksesi arvoinen kumppani!

Aki Karvonen toivoo työltään haasteita ja mahdollisuutta kehittyä

Aki Karvonen on vastannut Simetekin konepajatuotannosta nyt kolmen vuoden ajan. Lisäksi hän tekee tarjous- ja myyntityötä sekä hoitaa projekteja.

”Minun vastuullani on myös hitsauskoordinointi. Käytännössä se tarkoittaa, että katson kaikkien hitsaukseen liittyvien asioiden perään. Huolehdin, että hitsaajilla on hitsaamisessa vaadittava pätevöinti ja työhön soveltuvat hitsausohjeet”, Karvonen kuvailee erityisvastuualuettaan.

Mieleisimpiä projekteja Simetekillä ovat Karvoselle olleet vaativat monivaiheiset projektit, joihin on liittynyt uuden oppimista. Ne ovat haastavia ja tarjoavat mahdollisuuden kehittyä.

”Olen saanut olla täällä mukana monissa kiinnostavissa projekteissa. Pienenkin kappaleen valmistus voi olla hyvin mielenkiintoista ja haastavaa – ja ison kappaleen valmistus puolestaan hyvin yksinkertaista.”

Karvonen on koulutukseltaan diplomi-insinööri, lisäksi hänellä on myös kansainvälinen hitsausinsinööritutkinto (IWE). Aiempi työ Andritz Oy:llä vei häntä työreissuille ympäri maapalloa. Karvonen teki Andritzilla voimalaitosten kunnostus- ja modernisointihankkeiden myynti- ja tarjoustyötä, toimi projektipäällikkönä ja työskenteli asennustyömailla. Lisäksi hänen vastuulleen kuuluivat myös hitsauskoordinoijan tehtävät.

Simetekillä viihtymisestä kysyttäessä Karvonen vastaa, että viihdytty on ja työkaverit ovat mukavia!

Peittaus on ruostumattomien terästen ja alumiinien pintakäsittelymenetelmä, jonka tarkoitus on palauttaa perusaineen ulkonäköön ja korroosion kestoon liittyviä ominaisuuksia esimerkiksi hitsauksen, rautakontaminaation, termisen leikkauksen, lämpökäsittelyn tai kuumalla oikomisen jälkeen.

Edellä mainituissa tapauksissa lämmitettävä kohta perusaineessa reagoi ilmassa olevan hapen kanssa, jonka seurauksena pintaan tulee tumma ja huokoinen kromioksidikerros. Sen alla puolestaan on kromiköyhä kerros. Tällaisen pinnan ulkonäkö- ja korroosion kesto -ominaisuudet ovat heikommat kuin ne perusaineella muuten olisivat.

”Peittauksella koitetaan saada vääränlaiset kerrokset pois materiaalin pinnasta, jotta siihen pääsee muodostumaan oikeanlainen, ruostumiselta suojaava oksidikerros”, tuotantopäällikkö Aki Karvonen Simetekiltä kertoo.

Peittausta voidaan erikoistapauksissa käyttää ruostumattomien terästen ja alumiinien lisäksi myös seostamattomille tai niukkaseosteisille teräksille esimerkiksi terästehtailla tai höyrykattiloiden puhdistuksessa asennuksen jälkeen, ennen käyttöönottoa.

Erilaiset peittausmenetelmät sopivat eri käyttötarkoituksiin

Simetekillä peittausta käytetään tyypillisesti erilaisista ruostumattomista teräksistä tai alumiinista valmistetuissa tuotteissa, joiden käyttöolosuhteet aiheuttavat herkästi korroosiota. Tällöinkin otetaan huomioon, soveltuuko kappale kokonsa puolesta peitattavaksi ja millä menetelmällä.

”Erilaisia peittausmenetelmiä ovat tahna-, ruisku- ja upotuspeittaus. Meillä tehdään tahna- tai ruiskupeittausta. Upotuspeittaukset teemme kumppaneiden kanssa yhteistyössä”, Karvonen toteaa.

Tahnapeittauksessa peittaustahna levitetään siveltimellä tuotteen pintaan, ja sillä käsitellään pääasiassa hitsauskohtia. Se käy hyvin pienten yksittäisten osien satunnaiseen peittaukseen ja on kustannuksiltaan edullinen, koska menetelmä ei vaadi suuria investointeja.

Ruiskupeittausta tehdään pääasiassa sellaisille kappaleille, joille upotuspeittaus ei ole järkevää esimerkiksi kokonsa puolesta. Menetelmää käytetään myös osista koottavien säiliöiden peittaukseen työmailla. Ruiskupeittaus on hyvä vaihtoehto myös silloin, jos peittaustarve on hyvin satunnaista eikä upotusallasta ole käytettävissä.

Upotuspeittauksessa peitattava kappale upotetaan peittausaineeseen. Menetelmää käytettäessä on huomioitava, että kappale mahtuu aiottuun peittausaltaaseen.

Passivointi parantaa korroosion kestoa

Peittauksen jälkeen käsitelty tuote on mahdollista passivoida passivointiaineella, joka nopeuttaa ja parantaa oikeanlaisen oksidikalvon muodostumista. Passivoinnista on hyötyä etenkin, jos tuotetta käytetään hyvin vaativissa korroosio-olosuhteissa tai käytetty materiaali on laadultaan hyvin runsaasti seostettu ruostumaton teräs.

Passivointi tapahtuu tuotteelle joka tapauksessa ajan myötä, kun materiaali reagoi ilman kanssa, mutta se on melko hidas prosessi. Jos tuote pitää saada peittauksen jälkeen heti käyttöön, se kannattaa passivoida.

”Peittauksella halutaan saada ruostumattoman teräksen tai alumiinin pinnasta ei toivottu kromioksidikerros pois. Passivoinnilla taas halutaan saada aikaan toisenlainen oksidikalvo, joka suojaa pintaa syvemmältä”, Karvonen havainnollistaa.

Peittaus vaatii hyvää suojausta

Peittausaine on tyypillisesti fosfori-, typpi- tai fluorivetyhappoa tai näiden seosta. Peittaaminen vaatii oikeanlaisen työtilan, jotta peittaushapot on mahdollista ottaa talteen ja käsitellä asianmukaisesti. Peittaajalla täytyy myös olla hyvät suojavarusteet, jotta peittausaine ei pääse ihon kanssa kosketuksiin. Työhön vaaditaan kumipuku, saappaat, käsineet ja kasvosuojain.

Varsinaista peittaajan ammattitutkintoa ei ole, vaan peittaaminen täytyy oppia työn kautta. Tärkein asia on työturvallisuudesta huolehtiminen. Peittaajan täytyy myös tietää oikeanlaiset suoritustekniikat sekä osata noudattaa ja tulkita annettuja peittausohjeita.

Jotta lopputuloksesta tulee onnistunut, kannattaa jo suunnittelupöydällä ottaa tiettyjä asioita huomioon, valmistaa tuote huolellisesti ja suorittaa peittaus oikein. Peittaajan täytyy myös osata valita oikea peittausmenetelmä ja oikeat peittausaineet annettujen ohjeiden perusteella.

”Tämä ketju kun saadaan menemään kohdalleen, niin saadaan hyvä lopputulos. Jos joku lenkki pettää, niin se näkyy lopputuloksessa”, Karvonen arvioi.

Simetekillä toimivasta tuotantoketjusta on mahdollista huolehtia hyvin jo siitäkin syystä, että suunnitteluosasto, konepaja ja jälkikäsittelytila toimivat saman katon alla.

Koneistaja Henri Takkusen päävastuuna on CNC-ohjatun aarporan käyttö

Simetekin koneistaja Henri Takkunen nauttii haasteista, joita isojen kappaleiden käsittely tarjoaa.

Henri Takkusella on rautainen kokemus koneistustöistä. Hänen käsittelyssään uuden muodon saavat niin isommat kuin pienemmätkin kappaleet, jotka vaativat manuaalista tai CNC-ohjattua käsittelyä. Pääasiassa Takkunen työskentelee CNC-ohjatulla aarporalla, mutta käy välillä työskentelemässä myös sorveilla ja muun koneistuksen parissa. Koulutukseltaan Takkunen on koneistaja.

”Päävastuuna minulla on aarporan käyttö. Olen kouluttanut siihen kaverikseni myös Leppäsen Tomin, jotta hän pystyy auttamaan, kun on enemmän työkuormaa”, Takkunen kertoo.

Takkunen aloitti työt Simetekillä vuonna 2015 vuokrafirman kautta. Hänen työpanoksensa koettiin niin hyväksi, että hänet vakinaistettiin vuotta myöhemmin. Ennen Simetekille tuloa Takkunen työskenteli Siilinjärvellä Kuuskone Oy:llä ja Hydroline Oy:llä. Niissä työnkuva oli melko samanlainen kuin nyt Simetekillä, sillä erotuksella että Kuuskonella Takkunen käytteli manuaalikäyttöistä sorvia ja aarporaa. Hydrolinella Takkusen käyttämät työkoneet olivat CNC-ohjattuja, kuten Simetekilläkin.

Isojen kappaleiden käsittely tarjoaa haasteita

Koneistushommissa tulee välillä haasteellisiakin projekteja vastaan, mutta Takkunen on ottanut ne mielenkiintoisina haasteina vastaan.

”Isot kappaleet ovat mieleisiä käsiteltäviä. Niissä on vähän enemmän haastetta ja joutuu oikeasti päätäkin käyttämään. Se on palkitsevaa, kun lopputuloksessa näkee oman työnsä jäljen. Isojen kappaleiden käsittelyssä pitää olla myös tarkkana, koska kappaleet ovat kalliita”, Takkunen arvioi.

Haasteellisissa projekteissa auttaa Takkusen mukaan hyvä työporukka. Esimerkiksi työnjohdolta tai työkavereilta voi kysyä neuvoa, jos joku kappale aiheuttaa enemmän päänvaivaa.

”Aina on ratkaisu selvinnyt, kun on porukalla haasteita ratkottu.”

Mukavan työporukan ansiosta Takkunen on myös viihtynyt Simetekillä hyvin, ja hän kokee päässeensä tekemään mielenkiintoisia töitä. Viihtymisen takaa muiden seikkojen lisäksi sopivan lyhyt työmatka.

Vapaa-ajallaan Takkunen viettää aikaa punttisalilla ja lasten kanssa touhuillen. Perheeseen kuuluu avovaimon lisäksi kaksi alakouluikäistä tyttöä ja 1,5-vuotias poika.

Tutustu Simetekin koneistuspalveluihin.

Ja lue artikkeli aarporauksesta!

Simetekillä on käytössä CNC-ohjattu avarruskone eli aarpora, joka mahdollistaa isojen ja painavien metallikappaleiden työstämisen.

Aarporalla voidaan porata, kierteyttää, oikaista, jyrsiä ja koneistaa erilaisia tuotteita sekä ajaa reikälinjoja suoriksi. Esimerkkejä lopputuotteista ovat taittorummut, akselit, kulutusmateriaalit, telat ja ruuvit sekä uudet ja kunnostettavat koneen osat.

”Pääasiassa teemme uutta mutta välillä korjataan vanhaakin. Esimerkiksi Yaran kaivokselta tulee vanhoja koneiden osia korjattavaksi, jotka hitsarit täyttöhitsaavat ja minä koneistan uudelleen”, koneistaja Henri Takkunen Simetekiltä kertoo.

Painavin kappale, jota Simetekin aarporalla (TOS WNH 13.8) voidaan käsitellä on 12 000 kiloa. Käsiteltävien kappaleiden mitat määräytyvät aarporan liikelaajuuksien mukaan. Käytännössä koneessa on kolme akselia, X, Y ja Z, joiden mitat ovat 3500 mm (X), 2500 mm (Y) ja 1250 mm (Z). Kone mahdollistaa monimuotoisten kappaleiden koneistuksen vähillä kiinnityksillä.

Käsittelyn tarkkuus määräytyy asiakkaalta saatujen toleranssien mukaan. Koneella on mahdollista tehdä esimerkiksi reikiä pienimmillään sadasosamillien tarkkuudella, suurimmillaan reiän koko on Takkusen mukaan jokusen metrin verran.

”Heidenhein ohjelmisto on ollut helppo käyttää. Olen käyttänyt myös manuaalista aarporaa ja siihen verrattuna laitteessa ei ole muuta eroa kuin, että se on tietokoneohjattu. Manuaalisessa koneessa joutuu säätöjä tekemään käsiveiveillä ja -vivuilla, tässä säädöt ohjelmoidaan”, Takkunen täsmentää.

Simetekin erikoisosaamista on osakomponenttien ja -kokoonpanojen koneistukset sekä korjauskoneistukset, jotka se toteuttaa asiakkaan toiveiden mukaan. Koneistuspalvelut onnistuvat muutamasta kappaleesta isompiin sarjoihin.

Tutustu Simetekin koneistuspalveluihin.

Työturvallisuus huomioidaan Simetekillä kaikilla osa-alueilla ja kaikissa työvaiheissa. Asennus- ja huoltotöissäkin työturvallisuutta noudatetaan yleensä paremmin kuin asiakas vaatisi.

Työt konepajalla voivat olla riskialttiita, jos suojavälineet ja työtavat eivät ole asianmukaiset. Simetekillä kenenkään ei tarvitse työskennellä kuluneilla tai rikkinäisilla suojaimilla, ja työtavat ovat ennalta harkittuja. Suojavälineitä on vapaasti saatavilla tavarantoimittajan kaupintahyllystä, joka on Simetekin tiloissa.

”Hyllystä löytyy kenkiä, hanskoja ja muita pienempiä suojaimia. Esimerkiksi hitsarin maskit ovat tilaustavaraa, mutta ne yleensä kestävätkin vuosikausia”, toteaa projektipäällikkö Ville Kinnunen Simetekiltä.

Tarvittavat suojaimet määräytyvät tehtävän mukaan, käytössä on esimerkiksi tulitöihin soveltuvia työasuja, turvasaappaita, silmä- ja kuulosuojaimia, lämpöä kestäviä käsineitä sekä hitsausmaskeja raitisilmapuhaltimilla ja tarvittavilla suodattimilla. Suojainten suhteen ei Simetekillä olla jämähdetty paikoilleen, vaan niitä päivitetään, kun parempi vaihtoehto on saatavilla.

Turvallisuus on kunnossa myös työpisteillä

Työpisteiden hyvä ergonomia on huomioitu tukevilla työtasoilla ja jakkaroilla sekä sijoittamalla raskaat koneet, kuten hitsauslaitteet, kannatinpuomin nokkaan, jolloin niitä ei tarvitse siirrellä käsin.

”Jokaiseen työpisteeseen pääsee myös hallinostureilla, joiden avulla saadaan nostettua ja käännettyä painavampia kappaleita, eikä niitäkään tarvitse lihasvoimin repiä”, Kinnunen kertoo.

Työpisteitä on lisäksi mahdollista osastoida, joka vähentää pääasiassa paukkeen ja rälläköinnin aiheuttamaa melua. Kinnusen mukaan melua on mahdotonta poistaa täysin, mutta siltä pyritään suojautumaan tehokkailla kuulosuojaimilla.

Päivän päätteeksi jokainen työntekijä siivoaa työpisteeseensä tulleet pölyt ja muun lian pois sekä laittaa käytetyt laitteet järjestykseen. Siivousta helpottaa työpisteiden tehokas ilmanvaihto kohdepoistoineen, joka myös imee pölyjä pois. Kohdepoistosta on hyötyä hitsatessakin, kun se imee hitsaussavut pois työpisteeltä.

Työturvallisuutta seurataan aktiivisesti

Simetekillä tapaturmia ja läheltä piti -tilanteita seurataan aktiivisesti viikoittain. Ne tilastoidaan ja kirjataan poikkeamina. Kirjattuihin poikkeamiin pyritään löytämään tapahtumaan johtaneet juurisyyt, jotta epäkohdat voidaan korjata ja siten välttää vastaavat tilanteet jatkossa.

Käytettäviä työturvallisuusmittareita ovat TRI (Total Recordable Injuries) ja LTA (Lost Time Accidents). TRI huomioi kaikki sairaspoissaoloon johtaneet tapaturmat sekä hoitoa tai ensiapua vaatineet tapaturmat. LTA puolestaan huomioi kaikki työkyvyttömyyspäivän aiheuttaneet työpaikkatapaturmat.

Tapahtuneita poikkeamia ja tilastoja käydään tiettyjen asiakkaiden kanssa säännöllisin väliajoin yhdessä läpi. Pyrimme oppimaan tapahtumista puolin ja toisin.

Työturvallisuus huoltotöissä ja laitetoimituksissa

Huoltokeikoilla noudatetaan vähintään asiakkaan asettamaa minimitasoa turvallisuusvaatimusten suhteen. Usein Simetek vie toteuttamansa turvallisuustoimenpiteet pidemmälle kuin on vaadittu. Vaikka asiakas sanoisi, että esimerkiksi aluerajauksia ei tarvita – niitä käytetään jo siitäkin syystä, että niihin on totuttu.

Ennen vuosiseisakkeja monet asiakkaat pitävät urakoitsijoille erillisen seisakkipalaverin, jossa käydään läpi kriittisimmät työt. Palaverissa käydään läpi yhteisiä pelisääntöjä sekä käytännön asioita myös työturvallisuuden näkökulmasta. Kinnunen kertoo, että samat asiat käydään Simetekillä vielä läpi omien työryhmien kanssa riskikartoituksessa ja jokainen kuittaa ne ymmärretyiksi.

”Jos keskusteluissa herää vielä jotain työturvallisuuteen liittyviä seikkoja, ne huomioidaan. Ennen vuosiseisakin aloitusta kierretään työryhmien kanssa kohteet läpi ja kerrataan työvaiheet, niihin liittyvät riskit sekä riskien hallintakeinot. Kaikki on mietitty etukäteen.”

Ennen seisakkeja tehdään myös välinetarkastukset, joissa tarkastetaan kaikki nostoapuvälineet ja sähkötyökalut. Kun esimerkiksi hiomakone otetaan työkohteessa käyttöön, katsotaan silmämääräisesti, että johdot ja muut osat ovat kunnossa. Isommat sähkötarkastukset laitteille tekee Simetekin alihankkija. Se mittaa yleismittarilla, että laitteet ovat kunnossa.

Työturvallisuus on huomioitu myös laitetoimitusten yhteydessä. Asiakkaalle luovutetaan loppudokumentaatio, jossa on käyty läpi käyttö- ja turvallisuusohjeet.

Tutustu palveluihimme!

Simetek tekee asennus- ja kunnossapitotöitä teollisuudelle kaikessa laajuudessaan: kohteita voivat olla niin sahat, sellutehtaat, kemian- ja energialaitokset kuin kaivoksetkin. Asentajien ja huoltomiesten vahva kokemus auttaa myös yllättävissä tilanteissa.

Eri teollisuuden aloilla on omat erityispiirteensä, jotka on otettava asennus- ja huoltotöissä huomioon. Esimerkiksi kemianlaitoksilla käytetään tyypillisesti ruostumattomia teräksiä kohteissa, joissa on ankarammat korroosio-olosuhteet. Laitoksissa saatetaan myös käyttää vaarallisia aineita, jotka on otettava työturvallisuudessa huomioon.

”Asentajat ja huoltomiehet valikoituvat keikoille kokemuksensa mukaan. Esimerkiksi pumppujen vaihdelaatikoiden asennukset hoitaa yleensä tietyt henkilöt, jotka osaavat myös linjata ja säätää pumput asennuksen jälkeen. Näin voimme hoitaa laitteen käyttöönoton samalla”, projektipäällikkö Ville Kinnunen Simetekiltä kertoo.

Kokonaistoimituksissa asentajatkin ottavat osaa suunnitteluun

Itse suunniteltu tuote on Kinnusen mukaan mieluisin asennettava. Tällöin asentajat pääsevät jo suunnitteluvaiheessa esittämään toiveita koskien asennusta. Kokonaistoimitukset ovat siinäkin mielessä mieluisia, että koko projekti säilyy omissa käsissä ja konepajan kaikille osa-alueille riittää tekemistä.

”Laajemmat kokonaisuudet, jotka on tehty alusta loppuun avaimet käteen -periaatteella, ovat selkeimpiä asennettavia. Hyvä esimerkki kokonaisprojektista, jossa kokonaisuus oli omassa hallussa, on Kratonille toimitettu vaununvetolaite.”

Omien toteutusten lisäksi Simetek asentaa esimerkiksi laitteistoja, putkistoja ja teräsrakenteita, joiden osat ovat asiakkaalla jo valmiina. Tällöin työ alkaa kartoituksella asiakkaan tiloissa. Kartoituksen perusteella määritellään kokemukseltaan työhön sopivimmat asentajat ja työn aikataulutus.

Asennustöissä otetaan aina huomioon asiakkaan toiveet sekä sallitut standardit ja määräykset.

Seisakkihuolloissa ilmenneet yllätykset vaativat nopeaa reagointia

Huoltotöitä Simetekillä tehdään samalla laajuudella kuin asennuksiakin, mutta usein kiireisemmällä aikataululla. Asiakas on saattanut huomata jonkin laitteen vioittuneen, ja se on saatava mahdollisimman pian takaisin käyttöön, jotta tuotantokatkokset saadaan pidettyä mahdollisimman lyhyenä.

”Näistä hyvä esimerkki on vaihdelaatikoiden huollot, jotka saattavat tulla hyvinkin pikaisella aikataululla huoltoon. Vaihdelaatikoiden huoltamista helpottaa, että ne voidaan purkaa, tarkastaa ja huoltaa sisällä konepajassa, siisteissä olosuhteissa”, Kinnunen arvioi.

Seisakkihuollot ovat tyypillisesti tiedossa hyvissä ajoin etukäteen. Niihin on pystytty valmistautumaan varaamalla valmiiksi esimerkiksi varaosat ja tarvikkeet, joita kyseisessä kohteessa tullaan tarvitsemaan.

”Käymme ennen seisakkihuoltoa kuvaamassa kohteen ja suunnittelemme huoltotöitä etukäteen asiakkaan kanssa. Vuosiseisakeille on kuitenkin tyypillistä, että yllätyksiä saattaa tulla vastaan, joihin on reagoitava lyhyellä varoitusajalla”, Kinnunen summaa.

Seisakkihuollot ovat viikon–parin pituisia huoltojaksoja, joilla tehdään töitä kellon ympäri ja usein myös viikonloppuisin. Keikoilla voi olla jopa 20–100 henkilöä Simetekin omaa väkeä ja aliurakoitsijoita töissä. Huoltotyöt seisakeissa voivat sisältää kaikkia huolto- ja asennustöitä öljynvaihdosta lähtien.

Kinnusen mukaan Simetek on saanut positiivista palautetta asennusten ja huoltojen onnistumisesta. Hankalammatkin hommat on saatu tehtyä eikä mitään ole jätetty puolitiehen.

”Täytämme asiakkaidemme toiveet yllättävissäkin tilanteissa.”

Tutustu asennus- ja huoltopalveluihimme!

Kuljettimen taittorumpu sorvattavana.

Kunnostimme sekoitinakselin. Ennen kunnostusta akselille tehtiin särötarkastukset ja kartoitettiin muut korjaustarpeet sekä raportoitiin ne asiakkaalle. Lopuksi akseli korjattiin tehtyjen havaintojen pohjalta. Materiaali super-duplex-teräs.

Huolsimme ruuvikuljettimen. Huollossa paranneltiin ruuvinlehtien materiaaleja ja akselitiivistyksiä. Samassa yhteydessä piirrettiin kuljettimesta valmistuskuvat. Ruuvikuljettimen materiaali on ruostumaton teräs.