Yhden lavan paino on kokonaisena noin 40 tonnia. Toimitus sisälsi 11 lavan kokoonpanon.
Katso alta video kiviauton kokoonpanohitsauksesta:
Yhden lavan paino on kokonaisena noin 40 tonnia. Toimitus sisälsi 11 lavan kokoonpanon.
Katso alta video kiviauton kokoonpanohitsauksesta:
Ruuvikuljettimet soveltuvat erilaisten materiaalien siirtämiseen, syöttämiseen, annosteluun, sekoittamiseen, murskaamiseen tai hajottamiseen. Simetek valmistaa ruuvikuljettimia erityisesti kaivos- ja selluteollisuuteen sekä energialaitoksille, mutta myös pienemmät toteutukset onnistuvat.
Siirtävillä kuljettimilla voidaan kuljettaa esimerkiksi viljoja, erilaisia kiviaineksia, kalkkia, haketta, tuhkaa ja turvetta. Kuljettimien suljetun rakenteen ansiosta elintarvike- tai rehuteollisuuden siirrettävä aine ei saastu helposti.
– Ruuvikuljettimilla kuljetetaan materiaalia tyypillisesti muutamista metreistä kymmeniin metreihin. Niitä voidaan myös yhdistää peräkkäin, jolloin kuljetusmatkaa on mahdollista pidentää, Simetekin suunnittelupäällikkö Pasi Knuuttila kuvailee.
Ruuvikuljettimet vaativat koneistusta
Repivät ja sekoittavat ruuvit käyvät esimerkiksi turpeen ja tiettyjen ruoka-aineiden hajottamiseen ja sekoittamiseen. Valmistuksensa puolesta haasteellisimpia puolestaan ovat porkkanan malliset purkuruuvit, joita käytetään siilojen pohjalla.
Tyypillisesti ruuvikuljettimien punostiivisteiden, laakereiden ja vaihdelaatikon kohdat vaativat koneistusta. Myös joissakin tapauksissa ruuvin lehden halkaisija koneistetaan toleroituun mittaan. Suuren ruuvin koneistukseen voi mennä jopa viikkoja.
– Valmistuksessa on huomioitava, että ruuvin tulee pysyä suorana, jotta se ei ota runkoon kiinni, kun se pyörii putken sisällä. Tiukemmin sovitetut koneistetaan suoriksi hitsauksen jälkeen, Knuuttila kertoo.
Ruuvien sekoittavat osat voivat koostua ruuvinlehdistä tai esimerkiksi lavoista, jotka menevät sisäkkäin ristiin ja sekoittavat kuljetettavan materiaalin. Sekoittavia lapoja hyödynnettiin muun muassa Simetekin Agnico Eaglelle toteuttamassa pastamikserissä.
Kuljetettavan materiaalin kuluttavuus pitää huomioida
Ruuvikuljettimia valmistetaan rakenneteräksestä (S355) sekä ruostumattomista-, haponkestävistä-, panssari- ja kulutusteräksistä. Materiaalivalinnassa tulee huomioida kuljetettavan materiaalin ominaisuudet muun muassa kuluttavuuden ja korroosion suhteen. Korroosioon vaikuttavat sekä lämpötila että PH-arvo.
Lisäksi jos materiaali on mekaanisesti kuluttavaa voidaan ruuvinlehtien kulumisominaisuuksia parantaa käyttämällä kulutusteräksiä, panssarilevyjä tai pinnoitusta.
Simetek kunnostaa myös vanhoja ruuvikuljettimia. Tällöin kuljetin puretaan ja sen kunto tarkastetaan sekä tehdään kustannusarvio kuljettimen kunnostuksesta.
– Kuljetin kunnostetaan asiakkaan toiveiden mukaan: komponentteja uusitaan tai valmistetaan kokonaan uusi ruuvikuljetin, Knuuttila toteaa.
Agnico Eagle Finland Oy:n Kittilän kaivos on tuottanut jo yli kaksi miljoonaa unssia kultaa. Kyseessä on Euroopan suurin kultakaivos. Simetek Works Oy toteutti Kittilän kaivoksen tarpeisiin jatkuvasyötteisen mikserin.
Kyseessä on pastamikseri, joka sekoittaa sementin, veden ja rikastushiekan betoniksi. Lopputuote pumpataan maan alle tyhjiin louhoksiin, jotta ne täyttyvät. Alkuperäinen pastamikseri oli jo kulunut – käytännössä elinkaarensa päässä, joten Agnico Eagle päätyi uusimaan sen.
– Käännyimme Simetekin puoleen, koska sillä on saman katon alla sekä suunnitteluosasto että valmistus. Simetekillä on lisäksi kokemusta kaivosteollisuuden projekteista, joten katsoimme sen olevan uskottava kumppani, joka pystyy laitteen suunnittelemaan ja valmistamaan, Agnico Eaglen kunnossapitopäällikkö Kimmo Haatainen kertoo.
Mikserin lapojen pyöriminen sovitettiin tarkasti
Mikseri valmistettiin ruostumattomasta teräksestä (AISI 304), joka vaati hitsaajalta kokemusta näin isoa kappaletta työstettäessä. Teräs ja rauta venyvät tietyn verran, kun niihin tuodaan lämpöä. Ruostumattoman teräksen muodonmuutos on vielä suurempi.
– Tämän muutoksen hallinnasta opimme tämän projektin yhteydessä lisää, suunnittelupäällikkö Pasi Knuuttila Simetekiltä kertoo.
Oman haasteensa aiheutti mikserin lapojen pyörimisen suunnittelu. Jokainen kierros piti erikseen sovittaa, jotta lavat eivät osu toisiinsa. Mikserissä päädyttiin käyttämään erikoisvaihdelaatikkoa, jotta akselit pyörivät tasan samaan tahtiin mutta vastakkaisiin suuntiin. Lavat sijoitettiin akselille siten, että vastapäiset akselit ovat peilikuvia toisiinsa nähden. Lapojen tarkoitus on sekoittaa vesi, sementti ja rikastehiekka sekä työntää syntynyt massa laitteen läpi.
Mikserin mekaniikkasuunnittelu vei satoja tunteja, jotta kaikki osui yksiin moitteettomasti. Suunnittelu alkoi helmikuussa 2020, ja laite asennettiin paikalleen Kittilän kaivokselle kaksi vuotta myöhemmin helmikuussa 2022. Ennen suunnittelua alue laserkeilattiin, jotta tulo- ja purkuyhde voitiin yhdistää ilman suurempia muutoksia.
– Suunnittelimme, valmistimme ja asensimme samanlaisen mikserin kuin aiempi oli, mutta paranneltuna versiona, Knuuttila toteaa.
Vaihdelaatikkoratkaisu on uniikki
Vanhan pastamikserin alennusvaihde oli huono, ja erityisesti akselin tiivistyksessä oli parantamisen varaa. Lisäksi mikserin laakerit eivät tahtoneet enää kestää kuormitusta. Huonon jakolaatikon takia vanha mikseri ei toiminut toivotulla tavalla. Tiivistystä parannettiin punostiivisteillä, joiden toteutus vaati erikoisosaamista.
Vanha vaihdelaatikko korvattiin erikoisvaihdelaatikolla, joka valmistettiin erityisesti tätä tarkoitusta varten. Uusi vaihdelaatikko, jossa ei ole enää alennusvaihdetta siirrettiin myös kauemmas akseleista, ja siinä on parempi tiivistys punostiivisteiden ansiosta. Vaihdelaatikko mitoitettiin, suunniteltiin ja valmistettiin yhteistyössä SEW:in kanssa.
– Ratkaisu on uniikki, koska molemmat akselit ovat kiinni samassa vaihdelaatikossa. Laatikko ikään kuin liimaa koko mikserin yhteen, ja siksi sen sovitus oli todella tarkka. Onnistuminen vaati saumatonta yhteistyötä suunnittelu-, valmistus-, kokoonpano- ja asennustiimeiltä, muuten vaihdelaatikkoa ei välttämättä olisi saanut edes paikalleen, huoltoasentaja Ringo Markkanen Simetekiltä arvioi.
Simetek helpotti tulevia huoltotöitä valmistamalla mikserin ympärille CE-hyväksyttyinä teräsrakennetöinä huoltoparvekkeet sekä suurensi samalla huolto-ovia. Huoltoparvekkeita pystyttiin hyödyntämään myös mikserin asennuksessa.
Asennusta suunniteltiin etukäteen
Mikserin kokoonpano vaati Markkasen mukaan ajoittain myös ongelmanratkaisukykyä. Haasteista kuitenkin selvittiin hyvin. Kaiken kaikkiaan kyseessä on mielenkiintoinen kokonaisratkaisu, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen ja kokonaisuuden tuli lisäksi olla vesitiivis, Markkanen kuvailee.
Ennen asennustyötä Markkanen ja Simetekin projektipäällikkö Ville Kinnunen kävivät kartoittamassa mahdolliset ongelmakohdat Kittilän kaivoksella. Asennus vaati asennustiimiltä kytkimien linjaustaitoa sekä hitsausosaamista. Hyvät kommunikointitaidot olivat myös tärkeät, koska asennustyöhön kuului myös vaativia nosto- ja haalaustöitä, jotka piti suorittaa täysin ryhmätyöskentelynä.
– Työtä helpotti se, että suunnittelu- ja asennustiimit pitivät jo suunnitteluvaiheessa tiiviisti yhteyttä ja pohtivat yhdessä nostopisteitä sekä eri työvaiheiden toteutustapoja, Kinnunen kertoo.
Asennuksella oli mukana yksi työnjohtaja ja neljä asentajaa. Koko projekti saatiin valmistelutöineen vietyä läpi vajaassa parissa viikossa. Asiakas oli järjestänyt hyvät puitteet asennustyölle.
Knuuttila kiittelee, että oli ilo työskennellä Agnico Eaglen väen kanssa. Yhteistyö sujui todella hyvin projektin alusta asti ja tarvittavat tiedot saatiin aina silloin, kun niitä tarvittiin. Samoilla linjoilla on myös asiakas.
– Yhteistyö Simetekin kanssa oli mutkatonta ja kommunikaatio pelasi hyvin. Koko projektin toteutus sujui oikein hyvin. Ei mitään moitteita. Olen oikein tyytyväinen lopputulokseen, Haatainen Agnico Eaglelta sanoo.
Simetek Works Oy:n perustaja Kari Roivainen joutui 1990-luvun laman myötä uuden paikan eteen, kun määräaikainen pesti Kemira Oy:n eli nykyisen Yara Suomen kunnossapitomestarina päättyi. Roivainen päätti perustaa oman yrityksen ”mies ja pakki” -hengessä ja ryhtyi kiertämään teollisuus- ja voimalaitoksia kunnossapitotöitä tehden. Yritys toimi aluksi Asennuspalvelu K. Roivainen -toiminimellä.
Simetekin takana oleva Roivainen on aktiivinen muillakin elämän osa-alueilla. Hänen harrastuksiinsa lukeutuu metsänhoito, metsästys ja autourheilu sekä siihen liittyvä autojen rakentelu. Hän on ajanut takavuosina kilpaa myös moottorikelkalla endurokisoissa.
– Autourheilu on lähivuosina jäänyt satunnaisiksi kilpailuiksi. Viime vuosina aikaa on enemmän vienyt metsästyskoira, jonka olen kasvattanut ja treenannut kanalintukoiraksi. Koiralle on tullut menestystä jopa kilpailuissakin. Viime syksynä Siilinjärvellä järjestetyissä kaksipäiväisissä KV-haukkukokeissa tuli kolmas sija, Roivainen kertoo.
Roivaisen mukaan yrittäjyys vaatii pitkäjänteistä ja kovaa työntekoa, joka on tullut hänelle tutuksi jo pienenä kotitilan töihin ja metsätöihin osallistuessa. Lukuisat harrastukset ovat sittemmin toimineet hyvänä vastapainona työlle.
– Omalta osaltaan konepajan yrittäjyyttä on edesauttanut koulutuspohjani voimalaitos- ja laivakonetekniikan alalta, sekä siihen liittyvät praktiikat käyttö- ja kunnossapidosta Konemestarin pätevyyskirjaan. Lisäksi olen työn ohessa opiskellut koneautomaatioinsinööriksi vuonna 1997.
Ensimmäinen toimipiste Maaningalla
Yrityksen alkuvaiheen pääasialliset toimeksiannot koskivat seisakkihuoltoja sekä teollisuusputkistojen hitsausta ja asennusta, joita Simetekillä edelleenkin tehdään. Lisäksi Roivainen teki hygieniavaatimusten mukaisia putkistoja elintarviketehtaille sekä dialyysiputkistot muutamaan sairaalaan.
Ensimmäisen työntekijän Roivainen palkkasi vuoden 1994 alussa, ja jo samana vuonna yhtiömuoto vaihtui osakeyhtiöksi. Siitä lähtien yritys on kasvanut tasaisesti. Yhtiö on ehtinyt vuosien varrella laajentaa kolme kertaa toimitilojaan. Kaikki laajennukset on omina projekteina rakennettu kilpailuttamalla itse osaurakat ja palkkaamalla rakennusmiehet.
Asennuspalvelu K. Roivainen Oy:n ensimmäinen kiinteä toimipiste oli Sinikiven meijerin entisissä tiloissa Maaningalla, josta Roivainen vuokrasi 500 neliön tilan. Siellä käynnistyi varsinainen konepajatoiminta, ja vuonna 1995 nimi muuttui Siilinjärven Metallitekniikka Oy:ksi.
Toimitilat ovat kokeneet useita laajennuksia
Kun tila alkoi 2000-luvun alussa käydä pieneksi, Roivainen rakensi reilun tuhannen neliön hallin Siilinjärvelle, ja yrityksen nimi muuttui samalla Simetek Works Oy:ksi. Ensimmäinen laajennus halliin tehtiin 2005, ja vuonna 2011 rakennettiin tilat konepajaan kuuluneelle service-toiminnalle.
Viimeisin rakennushanke oli laajennus vuonna 2014–2015. Tilaa on nykyisin yhteensä yli 5000 neliötä. Simetek valittiin samoihin aikoihin, vuonna 2014, Siilinjärven vuoden yritykseksi.
Vuosituhannen alkupuolella perustettu tytäryhtiö Simetek Service Oy toimi aluksi kunnan vuokratiloissa Siilinjärven Radantauksen teollisuusalueella. Nykyisin service-palvelut ovat osa samaa kokonaisuutta muun toiminnan kanssa, Simetek Service sulautui emoyhtiöön vuonna 2017.
Laatu ja henkilöstön viihtyvyys ovat tärkeitä
Toimitilojen asteittainen laajentaminen on mahdollistanut laatuun panostamisen ja henkilöstön viihtyvyyden. Kasvaneisiin tiloihin on saatu sijoitettua toiminnan laajuuteen sopiva määrä laitteita, ja niissä on ollut mukavampi toimia, kun on ollut tilaa ympärillä.
Alusta asti Simetekillä on kaikki toimeksiannot tehty räätälöitynä palveluna asiakkaille, omia tuotteita konepajalla ei ole ollut tuotannossa. Roivainen kertoo, että laitteita valmistettiin aluksi asiakkaiden omien piirrosten pohjalta ennen kuin oma suunnittelutoiminta käynnistyi vuonna 2008. Nykyäänkin toki onnistuu tuotteiden toteutus valmiiden piirrosten pohjalta.
– Minulla oli kokemusta ja koulutusta teollisuuden laitteistoista ja niiden kunnossapidosta ennen yrittäjyyttä jo omasta takaa, mutta yritystoiminnan luotsaamisen eri osa-alueet jouduin opiskelemaan kantapään kautta ja täydentävillä kursseilla, Roivainen kertoo.
Laatu, asiakaspalvelu ja asiantuntemus ovat sellaisia tekijöitä, joista Simetekillä ei historian varrella ole joustettu. Myös siitä on aina pidetty Simetekillä kiinni, että ei luvata mitään mitä ei pystytä tekemään ja asiat tehdään loppuun asti.
Toiminta jatkuu oman suvun voimin
Roivaisen ajatuksissa on lähitulevaisuudessa viedä loppuun sukupolvenvaihdos, jota alettiin valmistelemaan jo 10 vuotta sitten jakautumalla kiinteistö- ja liiketoimintayhtiöiksi. Roivainen on myös siirtynyt Simetekin operatiivisesta toiminnasta sivuun jo useampi vuosi sitten, ja yhtiön johdon on ottanut vastuulleen Roivaisen lapset Timo Roivainen ja Satu Räsänen.
– Ostajaehdokkaitakin on aina silloin tällöin ilmennyt, mutta olemme päättäneet, että Timo ja Satu jatkavat toimintaa ja omistus säilyy omassa suvussa, Roivainen toteaa.
Hän on tyytyväisin mielin seurannut nuoremman polven edesottamuksia yrityksen johdossa. Roivaisen mukaan Timo ja Satu ovat onnistuneet huolehtimaan vanhoista asiakkaista sekä luomaan uusia suhteita. Taloudellisissa luvuissakaan ei ole ollut valittamista.
Simetek hankki viime vuonna uuden hienosädeplasmaleikkauskoneen (Thermcut CD3500), jota käytetään terästen leikkaukseen, jotka menevät jatkojalostettavaksi koneistukseen ja hitsaukseen – tai suoraan leikkeenä asiakkaalle. Koneen hankinta liittyy mittavaan kehityshankkeeseen, joka konepajassa on meneillään.
Hankitussa laitteessa on samassa paketissa ominaisuudet sekä poltto- että hienosädeplasmaleikkaukseen. Polttoleikkausta käytetään paksumpien rakenneteräslevyjen ja kulutuslevyjen leikkaamiseen. Hienosädeplasmalla taas pystytään leikkaamaan ohuempia rakenneteräslevyjä nopeammalla leikkausnopeudella kuin polttoleikkauksella on mahdollista. Lisäksi plasmalla pystyy leikkaamaan muun muassa ruostumattomia- ja panssariteräksiä, joihin polttoleikkaus ei pysty.
– Hienosädeplasmaleikkauskone käyttää erilaisia, itse säätelemiään kaasuja levyjen leikkaukseen. Tällöin leikkausjäljestä tulee siisti. Kone osaa lisäksi optimoida oikean leikkausnopeuden kullekin materiaalille ja ainevahvuudelle. Polttoleikkauskonsoli puolestaan käyttää leikkaavina kaasuina happea ja propaania, Simetekin toimitusjohtaja Timo Roivainen kertoo.
Oma polttoleikkauskone auttaa työvaiheiden ennakoimisessa
Polttoleikkauskoneella on mahdollista leikata 150 mm paksuja levyjä, kun taas plasman leikkauskyky rajoittuu rostereissa noin 45 mm ja mustassa teräksessä noin 60 mm. Suurin mahdollinen leikattava arkkikoko on 2500 x 6000 mm. Tällä hetkellä Simetekin levyvarasto kattaa rakenneteräslevyt 1–80 mm ja haponkestävät levyt 1–35 mm sekä suuren määrän muita erikoisteräksiä. Varastoa lisätään kysynnän ja tarpeen mukaan.
Laitteessa on viisteleikkausominaisuus, joka vaikuttaa välillisesti myös siisteyteen ja turvallisuuteen. Ominaisuuden ansiosta pyritään välttämään viisteiden hiomis- tai koneistustyötä. Tällöin tuotantotilat säilyvät siistimpänä ja hitsareiden työergonomia paranee.
Hienosädeplasmaleikkauskone on CNC-ohjattu ja yhteydessä konepajan verkkoon. Työnjohtaja nestaa eli tekee leikeohjelmat koneelle. Käytännössä hän sijoittelee leikkeet levylle ja levyt etenevät sen jälkeen leikkaukseen. Koneessa on merkkausominaisuus, joka mahdollistaa omien särmäysmerkkien ja kierrereikien merkkien lisäämisen.
– Kone tehostaa tuotantoamme: sen leikkausnopeudet ovat nykyaikaiset ja tiedämme täsmälleen, milloin leikkeet ovat valmiit seuraavaan työvaiheeseen. Koneen olemassaolo mahdollistaa vastaamisen asiakkaiden pikaisiinkin tarpeisiin, Roivainen toteaa.
Simetek Worksin toimitusjohtaja Timo Roivainen on viettänyt 15-kesäisestä asti kaikki lomansa töissä Simetekillä. Sittemmin hän on ottanut koko yhtiön vastuulleen.
Siskonsa Satu Räsäsen tavoin Timo Roivainen oli rakentamassa jo konepajan hallirakennusta, mutta toimi sen jälkeen myös monessa muussa kesätyöpestissä hitsaajasta autokuskiin ja polttoleikkaajasta asentajaan ennen kuin tuli taloon vakituisesti.
”Vain yhden kesän ennätin olla muualla traktoritöissä pyöröpaaleja muovittamassa, sen jälkeen lomat menivätkin täällä Simetekillä”, Roivainen kertoo.
Vakituisesti Roivainen aloitti Simetekillä koneinsinööriopintojensa jälkeen vuonna 2010 ja otti hoitaakseen huoltopalveluihin erikoistuneen Simetek Servicen toimitusjohtajan tehtävät. Vuonna 2017 yhtiö sulautui Simetek Worksiin ja samalla Timo Roivaiselle siirtyi koko yhtiön vetovastuu isältään Kari Roivaiselta.
Varsinaista sukupolvenvaihdosta ei vielä ole tehty, vaan Kari omistaa yhtiöstä edelleen suurimman osan, vaikkei osallistukaan enää operatiiviseen toimintaan. Timo ja Satu ovat yhtiön pienosakkaita.
Roivainen toimii teknisenä apuna työnjohtajille
Harrastustensakin puolesta aktiivinen Roivainen osallistuu töissäkin mielellään niin suunnitteluun kuin itse tekemiseenkin. Ei ole kauaa, kun Roivainen tarttui hallin puolella itse särmäys- ja hitsauslaitteisiin ja teki osat asiakastyöhön.
”On mukava välillä tehdä jotain missä näkee kättensä jäljen. Pysyy taidot tallella ja samalla huomaa myös mahdollisia puutteita hallin puolella. Niihin kiinnittää itse tehdessään paremmin huomion ja voi korjata puutteet”, Roivainen sanoo.
Muutenkin hän osallistuu mielellään päivittäiseen töiden johtamiseen ja on teknisenä apuna työnjohtajille. Vuosien varrella kertyneestä tiedosta on hyötyä, kun muut työnjohtajat eivät ole olleet talossa yhtä kauan.
Tyypillinen toimeksianto etenee yleensä joko niin, että asiakkaalla on valmiit kuvat, joiden pohjalta lasketaan tarjous tai sitten sovitaan alkukartoitus paikan päälle, jonka pohjalta tehdään Simetekin suunnittelupuolella layout sekä neuvotellaan yksityiskohdista, joiden pohjalta laaditaan tarjous.
Simetekillä on hyvä tiimi
Konepajan töissä on Roivaisen mielestä usein haastavinta se, miten saadaan asiat tietyssä aikataulussa vietyä läpi. Monesti on tehtävä asioita nopealla syklillä ja esimerkiksi komponenttien saatavuus voi olla kriittinen tekijä. Silloin pitää miettiä, voiko asian ratkaista toisella tavalla.
”Etenkin isompien projektien kohdalla on mielenkiintoista pohtia, miten kokonaisuus hallitaan. Hyvä esimerkki niistä on Mussalon projekti. Tosin pienikin työ voi olla mukava haaste, eikä haastavuus aina ole kiinni toimeksiannon euromääräisestä koosta.”
Suuremmissa projekteissa joutuu ottamaan huomioon toimeksiannon kokonaishallinnan sekä kilpailuttamaan ja ostamaan esimerkiksi osia. Niihin liittyy myös paine pysyä kokonaisbudjetissa.
Roivaisen mukaan ei vastaan kuitenkaan ole vielä tullut työtä, joka ei olisi ollut ratkaistavissa. Kokemus on vuosien varrella karttunut, ja sen pohjalta on helpompi ratkaista haasteet.
”Meillä on myös hyvä tiimi talossa, jonka kanssa ratkaisemme haasteet yhdessä.”
Suunnittelutoiminta on tuonut isompia projekteja
Kun Roivainen vertaa tämänhetkistä toimintaa aiempiin vuosiin, hän arvioi, että konepajalle on suunnittelutoiminnan kautta alettu saamaan ainakin liikevaihdollisesti isompia projekteja. Myös henkilöstön viihtyvyyteen on panostettu ja henkilöstöä pyritään kuuntelemaan.
”Meillä on positiivinen ilmapiiri. Sen huomaa, että työntekijät ajattelevat yrityksen parasta”, Roivainen kiittelee.
Simetekillä on meneillään kehityshanke, jonka tavoite on saada toiminta entistä tuottavammaksi. Siihen tähdätään päivittämällä konepajan laitteita entistä nykyaikaisemmiksi. Se on Roivaisen mukaan tärkeää, jotta kilpailukyky säilyy ja on helpompi saada työvoimaa.
”Nykyaikaiset laitteet liittyvät olennaisesti työviihtyvyyteen ja helpottavat rekrytointia”, Roivainen arvioi.
Aktiiviset harrastukset
Vastapainona työlle Roivainen harrastaa metsästystä, moottoripyöräilyä ja -kelkkailua sekä polttopuiden tekemistä. Ralliautoilu on aiemmin ollut hänelle kuin toinen työ. Viikonloput menivät kilpailuja kiertäessä ja arki-illat autoa laittaessa. Ylimmillään Roivainen kilpaili jopa SM-tasolla. Sittemmin autourheilu on jäänyt vähemmälle koronan ja ajan puutteen takia.
Roivaisen perheeseen kuuluu avovaimo, 11-vuotias poika ja pari villakoiraa.
Simetek toteutti uudet reunakiskot ja vetovaunun talkin välisakeuttimeen Elementis Mineralsin Outokummun talkkitehtaalle.
Yhteistyö alkoi loppukesästä 2020, kun Elementiksen Outokummun tehtaalla ilmeni tarve uusia välisakeuttimen reunakiskot ja vetovaunu, jotka olivat jo käyttöikänsä lopussa. Simetekin laatiman esisuunnittelun pohjalta käynnistyi uusien kiskojen valmistus ja laadittiin asennussuunnitelma projektin toteuttamiseksi.
Välisakeutin on noin 50 metriä halkaisijaltaan oleva pyöreä allas, johon ajetaan talkin raaka-ainetta pumpuilla. Sakeuttimen ulkoreunaa kiertää reunakisko, jota pitkin kulkee sekoitinharaa pyörittävä vetovaunu. Vaunussa puolestaan on hammasratas, joka vastaa reunakiskon yläreunaan hitsattuun teräsketjuun.
Kiskojen aihioita taivutettiin mankeloimalla
”Suunnittelija Matti Hirvonen kävi projektin aluksi laserkeilaamassa välisakeuttimen, jotta saimme tarkat tiedot vanhojen kiskojen mitoista, kiskojen pyöreydestä sekä pinnan tasaisuudesta, jolla kisko kulkee. Keilausdatan perusteella suunnittelimme ja valmistimme uudet kiskot sekä vetovaunun uuden rungon. Keilausdatasta saimme myös asennuskorkeuden uusille kiskoille, jotta kaikki pinnat ovat samassa korkeudessa”, projektipäällikkö Ville Kinnunen kertoo.
Uuteen vetovaunuun tuli parannuksia muun muassa säätöpyörien rakenteeseen, sijaintiin sekä säädettävyyteen. Vaunusta saatiin samalla kevyempi.
Kiskon aihiot tulivat konepajalle 12 metriä pitkinä palkkeina. Niiden taivuttaminen oikealle säteelle vaati Kinnusen mukaan erityistä osaamista paksujen palkkien mankeloinnista sekä lämpöoikaisusta.
”Kun palkkia lämmittää tietyistä paikoista, sen saa kaareutumaan oikeaan suuntaan. Sitä ei kirjasta opi, vaan konepajamme konkarit ovat oppineet näkemään silmämääräisesti mistä kohdasta palkkia pitää lämmittää, jotta se parin metrin päästä kääntyy tiettyyn suuntaan.”
Yhteistyö oli sujuvaa
Simetekin ja Elementiksen yhteistyö oli sujuvaa alusta asti. Simetekillä tiedettiin projektin jokaisessa vaiheessa, mitä asiakas haluaa. Elementis puolestaan pystyi luottamaan siihen, että Simetek voi toiveet toteuttaa.
Reunakiskojen asennus sujui ilman yllätyksiä. Simetek teki töitä kahdessa 12 tunnin vuorossa, joissa molemmissa oli viisi miestä. Työryhmällä säilyi hyvä tekemisen meininki, vaikka taivaalta tuli välillä räntää ja vettä.
”Tilaajalle kiitos hyvistä taukotiloista ja asennuspuitteista. Tämä oli todellinen mallireissu. Yhteydenpito sujui hyvin ja asiakas oli tehnyt pyydetyt valmistelut hyvin, jotta pääsimme aloittamaan asennustyöt heti, kun pääsimme paikan päälle”, Kinnunen kiittelee.
Yaran Siilinjärven kaivoksen 1970-luvun lopulla käyttöönotettu KA1160-kuljetin vaati uudistusta, siinä oli vielä käytössä alkuperäiset vetopään vaihteistot ja voimansiirto. Simetek Works toteutti modernisointiprojektin mekaniikkasuunnittelusta asennukseen.
KA1160 kuljettaa murskattua kiveä karamurskaimelta päiväsiiloon, josta se siirtyy kuljettimella hienomurskaamoon. Nousukorkeutta kuljettimella on noin 75 metriä maan alta siilon huipulle ja pituutta noin 390 metriä. Kuljettimen kapasiteetti on 2000 tonnia tunnissa.
”Kyseessä on tuotantolaitoksemme suurin kuljetin, modernisoinnin näkökulmasta teknisesti vaativa kohde kaksoiskäyttöineen. Oli mukava nähdä, että paikallinen toimittaja pystyi tarjoamaan ja toteuttamaan toimivan ratkaisun”, Yaran kunnossapitopäällikkö Anssi Pietarinen iloitsee.
Laitteesta modernisoitiin vetopää, eli käytännössä siihen tuli kaksi uutta vaihdetta sekä uudet pedit vaihteille ja sähkömoottoreille. Toisen vaihdelaatikon rinnalle valmistettiin lisäksi hoitotaso helpottamaan kunnossapitoa.
”Modernisoinnin suunnittelu vaati lujuuslaskentaa ja vaihteiden uudelleenmitoituksen, jotta laite kestää nykyisen kuormituksen ja mahdollisen kapasiteetin noston. Ennen suunnittelua kuljettimen vetopää laserkeilattiin, jotta keilausdatan pohjalta päästiin suunnittelemaan muutoskuvat”, suunnittelupäällikkö Pasi Knuuttila Simetekiltä kertoo.
Asennus toteutettiin tiukassa aikataulussa
Simetekin suunnittelija Matti Hirvonen suunnitteli vetopään uudet osat ja toimi projektissa myös asennustyönjohtajana.
”Pystyin tekemään nopeita päätöksiä asennusvaiheessa, kun toimin itse sekä suunnittelijana että asennustyönjohtajana. Tiesin kuviakin katsomatta mikä on seuraava työvaihe. Myös mitat olivat hyvin ulkomuistissa, joka vei asennusta sujuvasti eteenpäin”, Hirvonen sanoo.
Avainasemassa asennuksen onnistumiselle oli hyvä valmistautuminen. Hirvonen kokosi kaikki tarvittavat tarvikkeet jo edellisellä viikolla eikä asennuksen aikana tullut yhtään turhaa osanhakureissua konepajalle.
Asennus vaati myös tiukan aikataulutuksen. Viikon aikana piti purkaa vanhat laitteet pois ja asentaa uudet tilalle. Hirvonen kiittelee, että asennuksessa oli mukana hyvä työryhmä. Asennusporukan kesken oli hyvä henki ja keikasta jäi positiivinen kuva kaikille.
”Olin itsekin samalla tavoin pultteja kiristämässä ja tulityövahtina kuin muutkin. En vain seisoskellut kädet selän takana valkea kypärä päässä”, Hirvonen naurahtaa.
Myös Yaran projektipäällikkö Mikko Lappalainen kiittelee sujuvaa asennusta. Se ei vaatinut häneltä kovin paljon huomiota, ja hän pystyi keskittymään muihin projekteihin.
”Kaiken kaikkiaan modernisoinnin suunnittelussa ja toteutuksessa otettiin meidän toiveet ja näkemykset huomioon kiitettävästi. Haimme yhdessä sopivan toteutusratkaisun. Toki toimintaympäristömme ja tapamme ovat tuttuja Simetekille, joka auttoi asiassa.”
”Mekaniikkasuunnittelu sujui Simetekiltä erinomaisesti”
Anssi Pietarinen kertoo investoinnin taustoista, että vanhan laitteiston elinkaari oli jo lopussa. Ylläpitokustannukset olivat kasvaneet niin korkeiksi, että Yara näki järkeväksi investoida uuden kuljettimen vanhan tilalle. Myös luotettavuuden ja turvallisuuden lisääminen sekä pienemmät kunnossapitokustannukset painoivat vaakakupissa.
Kuljettimeen haluttiin samalla lisätä taajuusmuuttajat, jotka antavat mahdollisuuden hihnanopeuden määrittämiseen. Niiden myötä päästiin eroon myös nestekytkimistä. Taajuusmuuttajien myötä myös laitteen huollettavuus parani ja tarvittaessa kuljettimen kapasiteettiä pystytään lisäämään hihnanopeutta kasvattamalla.
”Kuljettimen mekaniikkasuunnittelu sujui Simetekiltä erinomaisesti. Heidän tarjoamansa tekninen ratkaisu miellytti meitä. Se on plussaa, että heiltä löytyy konepajasta saman katon alta oma suunnitteluosasto. Silloin palvelu on yleensä myös kustannustehokasta ja asiakkaalle päin läpinäkyvää. Tiedämme koko ajan mitä tapahtuu ja missä mennään”, Pietarinen kiittelee.
Hän pitää myös siitä, että Simetek pystyy hoitamaan koko ketjun ilman alihankintaa. Pajalta löytyy koneistus-, hitsaus-, särmäys- ja tarvittaessa polttoleikkausmahdollisuus. Simetekin oma asennusporukka ja työnjohto tuo Pietarisen mukaan osaltaan kustannustehokkuutta, laatua ja turvallisuutta asennuksiin.
”Projekti meni aikataulullisesti nappiin. Pieniä detaljimuutoksia tehtiin asennuksen aikana, mutta nekin onnistuivat hyvin. Simetekin ja sähköurakoitsijan yhteistyö oli myös saumatonta. Pääsimme aikataulussa koeajamaan laitetta. Kokonaisuus on kiitettävä suoritus”, Pietarinen kuvailee.
Hän on tyytyväinen myös siihen, että Simetekiltä tulee tarjoukset aina ajallaan, ja ne ovat tarjouspyynnön mukaisia. Niihin on valmistauduttu hyvin.
”Simetek on ollut hyvä toimittaja meille tässä lähellä. He ovat tarvittaessa puolen tunnin päästä soitosta paikalla. Se tuo joustavuutta ja tehokkuutta työskentelyyn. Pienet hommat saadaan nopeasti liikenteeseen”, Pietarinen toteaa.
Kiekkojen materiaali oli HB400-kulutusterästä ja akselin materiaali nuorrutusterästä. Kiekkoihin hitsattiin muokkauslujittuva pinnoite, jonka jälkeen ne koneistettiin akselin toleranssien mukaan sopiviksi. Roottorin kokoonpanossa oli otettava huomioon kiekon ja akselin välinen ahdistussovite lämmittämällä ja jäähdyttämällä kappaleita.
Leipurin töistä metallialalle siirtynyt autonkuljettaja ja varastonhoitaja Ari Hakkarainen huolehtii, että työt rullaavat Simetekillä sujuvasti.
Hakkarainen siirtyi Simetekille vuonna 2008 sairastuttuaan leipurin töissä ammattiastmaan. Hän työskenteli ensin viisi vuotta polttoleikkaajana ja sen jälkeen muutamia vuosia hitsaajana. Vähitellen töiden painopiste kallistui kuljetuspuolelle ja varastonhoitoon.
”Vastaan rekkakuormien purkamisesta, tavaran vastaanottamisesta ja kirjaamisesta varastoon, hyllytyksestä sekä lähtevien tavaroiden esivalmistelusta, pakkaamisesta ja kuljettamisesta lähialueille”, Hakkarainen kertoo.
Materiaalit ja tuotteet kulkevat sujuvasti
Hakkarainen huolehtii omalta osaltaan, että koko konepajassa toiminta on sujuvaa, eikä kenenkään tarvitse pyöritellä hanskoja. Hän myös kehittelee jatkuvasti talon sisäistä logistiikkaa sujuvammaksi. Tällä hetkellä on meneillään hitsaamolisäaineiden siirto toiseen paikkaan.
”Pyrin siihen, että materiaalit ja tuotteet kulkisivat kuin viestikapula henkilöltä toiselle”, Hakkarainen kuvailee.
Materiaalivirran suhteen hän tekee tiivistä yhteistyötä materiaalihankinnoista ja logistiikasta vastaavan Mika Kononovin sekä konepajan työnjohtajan Ilkka Juutilaisen kanssa.
”Tyypillisesti tavaroiden toimitus tilataan hyvin lähelle tuotteen valmistusajankohtaa ja viemme oikeat raaka-aineet jo valmiiksi sille työpisteelle, jolla kyseistä toimeksiantoa ryhdytään työstämään, jotta työn aloitus on mahdollisimman helppoa”, Hakkarainen kertoo.
Omistajat ovat lähellä työntekijöitä
Hakkaraisen työ vaatii oma-aloitteisuutta ja nopeaa päätöksentekokykyä – pitää olla tilanneherkkyyttä. Hän kokee voivansa paljon itse vaikuttaa siihen, että työ on hänelle mieluista.
”Minulle oleellisinta työnteossa on se, että saadaan päivän askareet sujuvasti hoidettua ja että kaikki ovat tyytyväisiä. Niin me itse kuin asiakkaatkin.”
Sellaista työtä ei vielä ole tullut vastaan, josta Hakkarainen ei työkavereineen olisi selvinnyt. Ajoittain pitkät ja raskaat kappaleet aiheuttavat pakkaamon puolella hankaluuksia, kun ne pitäisi saada rekan kyytiin lastattua, mutta parin sähäkän henkilön voimin niistäkin tilanteista on selvitty.
Hakkarainen arvostaa sitä, että Simetekillä eivät omistajatkaan kulje kravatti päällä, vaan ovat samanlaisia simetekkiläisiä kuin muutkin. Toimitusjohtaja Timo Roivainen on kiinnostunut toiminnasta ja on aktiivinen konepajan puolellakin. Taloudesta ja henkilöstöasioista hoitavalle Satu Räsäselle puolestaan on Hakkaraisen mukaan tärkeää työntekijöiden hyvinvointi.
Maaningalla asuvalle Hakkaraiselle jää töiden jälkeen virtaa vielä touhuta lastenlastensa kanssa sekä lenkkeillä ja voimaharjoitella. Hän arvelee, että hyvästä yleiskunnosta on hyötyä työtehtävissäkin, kun pitää jaksaa kavuta 180 senttiä korkealle auton lavalle.
