Teimme määräaikaishuollon energiateollisuuden vaihdelaatikolle kesän alussa. Tarkastimme vaihteen kunnon, vaihdoimme sen laakerit ja tiivisteet sekä maalasimme vaihdelaatikon pinnat uudelleen. Ennen takaisin asennusta vaihteistoa koeajettiin tiloissamme. Koeajossa tarkasteltiin laakereiden käyntilämpötilat, tiiveys ja toiminta. Huollon jälkeen laadimme tilaajalle raportin huoltotyöstä. Vaihdelaatikon huolto ja asennus sujuivat suunnitellusti ja aikataulussa.
”Simetekillä kaikki toimeksiannot ovat melkein uniikkeja”
Metsästystä ja kalastusta harrastava Hannu Petjala on viihtynyt levyseppähitsaajan pestissä Simetekillä jo 18 vuotta. Konkari auttaa mielellään nuorempiaankin, jos huomaa, että heillä on ongelmia työn edistymisessä.
Petjala pitää siitä, että saa Simetekillä aloittaa jokaisen toimeksiannon puhtaalta pöydältä ja nähdä kokonaisuuden alusta loppuun työn edetessä.
”Tämä on ollut siitä mielenkiintoinen työpaikka, ettei työ ole sarjatyötä. Kaikki toimeksiannot ovat melkein uniikkeja ja vielä vuosien kokemuksen jälkeenkin tulee eteen paljon sellaista, jota en ole aiemmin tehnyt. Vahvuudekseni koen, että olen suoriutunut vaativistakin hommista – ei ole tarvinnut heittää hanskoja tiskiin”, Petjala kertoo.
Yksi isoimmista ja haasteellisimmista projekteista, joihin Petjala on osallistunut, oli pari vuotta sitten valmistettu sellumassapesurin komponentti. Se vaati useamman kuukauden työstämisen.
”Kyllä siitäkin vaan porukalla selvittiin ja ylitettiin haasteet”, Petjala sanoo.
Isommat projektit katsotaan Simetekillä tiimin ja asiakkaan kanssa läpi ennen aloitusta. Näin tehtiin myös sellumassapesurin komponentin kohdalla ja kartoitettiin etukäteen mahdolliset ongelmat. Petjala kiittelee, että muutenkin Simetekillä käydään hyvää vuoropuhelua oman suunnittelupuolen kanssa.
”Suunnittelijoidemme kanssa hommat käy lutvikkaasti!”
Kokemusta monenlaisista konepajatöistä
Aiempaa kokemusta Petjalalla on Niskametalli, Pielavent, RKP-Konepajat ja Upak Oy:stä. RKP:llä ja Niskametallilla työ oli raskasta konepajatyötä ja Pielaventilla kevyttä ohutlevy- ja kokoonpanotyötä. Upakilla Petjalan työnkuvaan kuului hakekattilasysteemien, puukattiloiden ja jopa kokonaisten hakekattilalaitosten valmistus laitteineen ja rakennuksineen.
Kansakoulun ja kansalaiskoulun jälkeen Petjala on käynyt levyseppähitsaajan kaksivuotisen ammattikoulun. Hän naurahtaa, että työ on opettanut loput.
”Hitsausnäyttöjä olen antanut tietyin väliajoin, jotta hitsausluokat pysyvät voimassa.”
Petjalan mukaan Simetekillä on aina ollut hyvä ilmapiiri työhenkilöstön kesken, eikä isompia kärhämiä ole ollut.
Syksyisin Petjala touhuaa kahden jämtlanninpystykorvan kanssa metsästyksen parissa ja talvella harrastaa verkkokalastusta. Kotimaisemat ovat Maaningalla, jossa hän asuu vaimonsa kanssa. Perheeseen kuuluu myös kaksi aikuista poikaa.
Asensimme GTK Mintecin Outokummun koetehtaan vaahdotuskennojen teräsrakennemuutokset. Katso oheiselta videolta, miten kokonaisuus rakentui.
Levyseppähitsaajan koulutuksen saanut Leskinen työskentelee Simetekillä kunnossapito- ja asennustehtävissä. Erityisvastuualueena hänellä on lyijyhitsaus, jonka taitajia alkaa olla Suomessa melko vähän.
”Toimin aiemmin Simetekillä koneistajana. Pidän kuitenkin asentajan työtä miellyttävämpänä, kun päivissä on mukavaa vaihtelua.”
Koneistuksen Leskinen oppi vanhemmalta työmieheltä aiemmassa työpaikassaan Kuuslahden Konepajalla. Kuuslahden Konepajan lisäksi hänellä on työkokemusta Savemalta.
Simetekillä on Leskisen mukaan nykyisin enemmän toimeksiantoja ympäri Suomea kuin menneinä vuosina. Hänellä itsellään tosin ei ole enää tarvetta lähteä usein reissun päälle, vaan tekee mielellään huoltotöitä Yaralla Simetekin naapurissa.
”Antaa nuorempien reissuta”, Leskinen naurahtaa.
Työmailla pitää olla varma mitä tekee
Pääasiassa Leskinen huoltaa hihna-, kola- ja materiaalikuljettimia, säiliöitä ja putkistoja. Hän pitää siitä, että saa korjata vanhaa uuteen uskoon ja näkee työnsä jäljen. Tärkeintä työssä on turvallisuudesta huolehtiminen.
”Työmailla saattaa helposti teloa itsensä tai satuttaa muita, jos ei ole huolellinen. Onneksi Simetekillä panostetaan turvallisuuteen ja painotetaan sitä, että pitää olla varma mitä tekee.”
Työntekijöitä on usein myös jaettu tietyille alueille työmailla, jotta jokainen varmasti tietää alueen prosessit ja osaa toimia niiden mukaan. Keikkahommissa Leskinen pitääkin haastavimpana talon tavoille opettelun, kun jokaisessa yrityksessä on hieman omat toimintakulttuurinsa.
”Työmaita varten tehdään aina esivalmistelu, jotta tekijöillä on tietoa kyseisestä hommasta. On myös tärkeää tietää mitä työkoneita pitää olla mukana, ettei ajele esimerkiksi Kittilään pelkkien hitsauskoneen ja rälläkän kanssa ja perillä huomaakin, että olisi tarvittu muutakin.”
Huolto- ja asennustöitä yritetään myös valmistella pajalla mahdollisimman paljon, jotta paikan päälle jää vain kokoonpano.
Simetekillä on hyvä henki
Simetekin henkeä Leskinen kuvailee hyväksi, on yhteisiä tykypäiviä ja pilkkikisoja, ja muutenkin kaikkien työkavereiden kanssa tulee hyvin toimeen.
Monta vaihetta Simetekillä nähnyt Leskinen on seurannut positiivisin mielin myös yhtiössä tehtyä sukupolven vaihdosta. Vaikka muutos vaatii aina kasvua, on toiminta kehittynyt eteenpäin ja Leskisen mukaan vain paranee koko ajan.
”Nykyisin on enemmän vuoropuhelua kuin ennen, mutta toki ajatkin ovat muuttuneet – ei eletä ihan samassa maailmassa kuin aiemmin.”
Vapaa-ajalla Leskinen irrottautuu arjesta kalastuksen ja liikuntaharrastusten parissa. Viime talvena taittui jopa tuhat kilometriä hiihtämällä.
Valmistimme Agnico Eagle Finlandin Kittilän kaivokselle kaasukanavan käyrän haponkestävästä teräksestä sekä alitteen Y-haaran duplex-teräksestä. Samalla täydensimme asiakkaan varastoa muutamilla vastaavilla osilla.
Simetekin maalaamo toimii konepajan yhteydessä ja on Siilinjärven suurimpia. Se toteuttaa pintakäsittelytöitä omien projektiensa ohessa myös alihankintana.
Maalaamossa panostetaan erityisesti laaduntarkkailuun. Ennen maalausta tarkastamme onko käsiteltävässä kappaleessa hitsausvirheitä, roiskeita tai muuta korjattavaa. Maalauksen jälkeen teemme maalikalvon paksuusmittaukset, jotta pintakäsitelty tuote on varmasti asiakkaan toiveiden mukainen, pintakäsittelijä Sanni Tikkanen kertoo.
Pintakäsittelyssä suuriakin kappaleita
Simetek pystyy vastaamaan suurtenkin kappaleiden pintakäsittelytarpeisiin. Maalauslinjasto koostuu 16 metriä pitkästä teräsraepuhalluskammiosta, 24 metriä pitkästä märkämaalauskammiosta sekä pakkaamosta. Myös suurten kappaleiden käsittely onnistuu kätevästi siltanosturin ja siirtovaunujen avulla. Nostokapasiteetti on 10-tonnia.
”Olen aloittanut Simetekillä vuonna 2017 ja sen jälkeen maalattavat tuotteet ovat vuosi vuodelta vain suurentuneet. Suurimmasta päästä ovat Cat-kiviauton lavat, Junttanin paalutuskoneen osat, teräsrakenteet Boliden Kevitsan kaivokselle ja kuorma-auton perävaunuun rakennetun murska-aseman, eli mobiilimurskan, maalaus”, Tikkanen arvioi.
Isompien tuotteiden lisäksi Simetekille tulee maalattavaksi esimerkiksi erilaisia hoitotasoja, sylintereitä ja hyvin pieniäkin kappaleita. Talon sisältä maalaamoa ”ruokkii” hitsaamo, mutta maalattavaa tulee alihankintana talon ulkopuoleltakin.
”Pystymme reagoimaan asiakkaiden tarpeisiin nopeasti”, Tikkanen vinkkaa.
Maalauksella tavoitellaan kulutuksenkestävyyttä
Tuotteiden pintakäsittelyllä tavoitellaan tyypillisesti kestävyyttä korroosiota ja kulutusta vastaan. Käsitellyn pinnan tulee yleensä myös kestää kuumuutta, jotta aurinko ei polta maalia. Yleensä pohjalle laitetaan epoksimaali ja pintamaaliksi polyuretaanimaali. Maalit muodostavat kalvon, joka kestää hyvin mekaanista rasitusta ja säätä.
”Teemme kaikille maalattaville tuotteille teräsraepuhalluksen ennen maalausta, ellei kyseessä ole aivan ohuen ohut pelti. Raepuhallettuun pintaan maali tarttuu huomattavasti paremmin ja samalla se poistaa pinnasta epäpuhtaudet”, Tikkanen sanoo.
Pinnasta myös puhalletaan pölyt pois paineilmalla ennen maalausta ja varmistetaan, että pinnalla ei ole rasvaa tai muuta likaa. Maalauksen jälkeen maalatuista kappaleista laaditaan pöytäkirjat, tuotteet pakataan ja kuljetetaan asiakkaan kohteeseen.
Maalaamoa tullaan kehittämään entisestään Simetekin kehityshankkeen myötä, joka käynnistyy kesällä 2021. Tiloissa tehdään myös peittausta, jolla parannetaan ruostumattomien terästen ja alumiinien ominaisuuksia.
Pintäkäsittelijä Sanni Tikkanen aloitti työskentelyn Simetekillä virallisesti vuoden 2018 syksyllä, mutta ehti sitä ennen tutustua talon tapoihin vuoden verran vuokratyöfirman kautta. Hänen työnkuvaansa kuuluu materiaalin esikäsittely, pintakäsittely ja pakkaaminen.
Tikkanen pitää siitä, että näkee oman kädenjälkensä ja voi tarkkailla pysyykö työn jälki tasaisen hyvänä vai onko siinä heittoja. Työ on myös sopivan vaihtelevaa.
Kun Tikkanen tuli taloon, oli vastassa heti mielenkiintoinen projekti, jossa pääsi maalaamaan KYSille ylikävelysiltaa. Toinen suuruusluokkansa vuoksi kiintoisa pintakäsittelyprojekti on hänen mielestään ollut mobiilimurskan maalaus.
”Mobiilimurska on kuorma-auton perävaunuun rakennettu murska-asema. Siinä oli kyllä haastetta!”
Haastavistakin projekteista Tikkanen on työparinsa kanssa selvinnyt sillä, että projektia on mietitty hieman pidempään ennen työn aloitusta.
Simetekillä on kiva tehdä töitä
Koulutukseltaan Tikkanen on automaalari, mutta ei ole tehnyt päivääkään niitä hommia. Koulutuksesta on kuitenkin ollut hyötyä nykyisessä toimenkuvassa. Aiemmin hän työskenteli pintakäsittelijänä ja viimeistelijänä Finnish Steel Painting Oy:llä Peltosalmen toimipisteessä.
Simetekillä on Tikkasen mielestä kiva tehdä töitä, kun työssä on vaihtelua. Yhden ja saman tekeminen päivittäin kävisi tylsäksi. Työkaveritkin ovat mukavia ja niiden kanssa tulee hyvin toimeen, Tikkanen sanoo.
Vapaa-ajalla Tikkanen harrastaa metsästystä ja ammuntaa sekä puuhailee koiriensa kanssa. Majaa hän pitää Maaningalla avopuolisonsa kanssa.
Simetek sai huollettavakseen Hammel-murskaimen, jota käytetään rakennus- ja saneerausjätteen murskaamiseen. Vastaavia murskaimia käytetään myös kiviaineksen murskaamiseen.
Huoltoasentaja Ringo Markkanen Simetekiltä kertoo, että aluksi kyseisen murskaimen vaihdelaatikko purettiin ja vauriot kartoitettiin. Vaurioiden todettiin olevan niin massiiviset, että oli kustannustehokkaampaa asentaa uusi, vahvistettu vaihdelaatikko.
”Toki jos murskaimesta on vioittunut vain yksittäisiä osia, vaihdamme vain ne”, Markkanen kertoo.
Murskaimissa on tyypillisesti telat alla, jotta niiden paikkaa pystyy muuttamaan helposti ja nopeasti työkohteessa. Liikuteltavuudesta on etua myös laitetta huollettaessa. Tällöin laitteen voi kuljettaa lavetin kyydillä huoltoon mistä päin Suomea tahansa.
”Telallisen murskan voi huoltaa sisällä konepajassa, eikä sille tarvitse tehdä kentällä mitään. Myös asiakas välttyy vaihdelaatikon irrottamisen vaivalta”, Markkanen summaa.
Huolto kestää yhdestä päivästä noin kuukauteen, riippuen tarvittavien osien saatavuudesta. Perushuolto ja öljynvaihto onnistuu hyvinkin nopeasti. Markkanen kiittelee, että murskaimen huoltoa tarvitsevat asiakkaat ovat löytäneet Simetekin hyvin.
Simetekillä on käynnistynyt hanke, jonka aikana yhtiö tulee toteuttamaan investointeja ja kehittämistoimenpiteitä.
Toimenpiteiden ansiosta yrityksen toiminta tehostuu entisestään. Ne takaavat konepajan asiakkaille nopeamman, laadukkaamman ja kustannustehokkaamman kokonaispalvelun.
”Aloitimme toimintamme vuonna 1994 ja ensimmäinen tuhannen neliön hallitila valmistui 2000-luvun alussa. Sen jälkeen toimintamme ja toimitilamme ovat kasvaneet vakaasti. Tavoitteenamme on kehittyä kokonaisvaltaiseksi palvelujen tuottajaksi ja olla toimialallamme tunnettu ja haluttu tekijä”, Simetekin toimitusjohtaja Timo Roivainen kertoo.
Useita eri kehityskohteita
Hankkeen avulla Simetek pyrkii kehittämään palveluitaan ja saamaan vasteajan palveluiden tuottamiselle nopeammaksi. Yksi kehittämiskohteista on hienosädeplasmaleikkauskoneen hankinta, joka toisi joustavuutta tuotantoon ja nopeampaa vasteaikaa asiakkaiden tarpeisiin.
”Aiomme lisäksi kehittää tuotantotilojamme LEAN-toimintamallin pohjalta, jolla on tarkoitus parantaa sisälogistiikkamme virtausta. Aikeissamme on myös kartoittaa kansainvälisen liiketoiminnan mahdollisuuksia”, Roivainen lisää.
Hankkeen aikana tullaan tekemään myös muita kehittämistoimenpiteitä, muun muassa maalaamon logistiikan ja palveluiden parantamista.
”Pitkä kokemuksemme on luonut pohjan asiakkaidemme prosessien ymmärtämiselle ja niiden soveltamiselle eri teollisuuden aloilla”, Roivainen arvioi.
Simetekin asiakkaita ovat teollisuuden merkittävät toimijat, kuten Yara Suomi Oy, Andritz Oy, Kraton Chemical Oy ja Oy M. Rauanheimo Ab.
Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) on myöntänyt Simetekin Tilaus- ja alihankintakonepajan kasvun ja kehityksen vauhdittaminen -hankkeelle EU- ja valtionrahoitusta 366 880 euroa. Hanke alkoi joulukuussa 2020 ja se päättyy elokuussa 2022.
Satu Räsänen työskenteli kymmenen vuoden ajan sairaanhoitajana, kunnes Simetekin perustanut isä Kari Roivainen ja yhtiötä nyt luotsaava veli Timo Roivainen saivat houkuteltua Räsäsen hoitamaan perheyrityksen toimistotöitä ja palkanlaskentaa. Sairaanhoitajan pesti sai jäädä ja vuonna 2013 Räsänen siirtyi Simetekille. Vuosien varrella työn kuva on laajentunut, ja nykyään Räsänen vastaa Simetekillä talouden johtamisesta ja henkilöstöasioista.
Aivan uutta työt Simetekillä eivät Räsäselle olleet, hän pääsi jo nuorena osallistumaan konepajan talkoo- ja siivoustöihin raudoittamalla hallin pohjaa ja hoitamalla tilojen puhtaanapitoa.
”Olen löytänyt oman paikkani täältä! Pystyn nykyisessä työssäni viemään paremmin asioita eteenpäin kuin sairaanhoitajan työssä. Täällä minulla on mahdollisuus kehittää yrityksen toimintaa koko ajan pidemmälle – on tavoitteita joihin tähdätä. Kyllähän se tuo mielenkiintoa työhön”, Räsänen summaa.
Perheyrityksen henki
Simetekillä vallitsee tietynlainen perheyrityksen henki, johtajat ovat yhtiössä työntekijöitä niin kuin muutkin. Yrityksessä on hyvin matala hierarkia ja työntekijöistä välitetään.
”Autan kaikessa missä vaan pystyn. Meillä on aika häilyvä raja siinä, mitä kukakin tekee. Itse olen vähän joka paikan höylä, tarvittaessa vaikka putkimies, mutta hitsaamaan en kyllä lähde”, Räsänen naurahtaa.
Räsänen arvelee, että perheyrityksen hengen ansiosta työntekijöillä on matala kynnys tulla juttelemaan johdonkin kanssa. Hän kiittelee, että uudessa vastuussaan henkilöstöasioiden hoitajana hän pääsee kehityskeskusteluiden myötä jututtamaan koko 50:n henkilön henkilöstön ja saa suoran palautteen siitä, miten asiat on hoidettu. Mikään ei muutu, jos asioista ei puhuta suoraan, hän kokee.
Omaa hyppäystään hoitotöistä talous- ja henkilöstöasioiden pariin Räsänen pitää positiivisena elämänmuutoksena. Hänellä on 14- ja 12-vuotiaat tytöt, ja päivätyö on kuitenkin lasten kannalta parempi kuin kolmivuorotyö.
”Pidin kyllä paljon aiemmastakin työstäni, mutta se on hyvä, että henkilöstöhommissakin tarvitaan hoivaviettiä ja empatiaa. Pääsen hyödyntämään vahvuuksiani täälläkin!”
Töiden jälkeen Räsänen puuhailee mielellään puutarhassa. Liikunta on myös hyvää vastapainoa työlle, ja hän viihtyykin usein lenkkeilemässä kahden villakoiransa kanssa sekä kuntosalilla.
